Patikoinnilla

Ei nyt ihan sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta patikoinnilta eilinen kolmen tunnin kävely Kurjenrahkan kansallispuistossa tuntui. Kiersimme koko perhe Savojärven kierroksen, jolla on pituutta n. 6,5 km. Pienten lasten kanssa matkanteko ei luonnollisestikaan ollut kovin rivakkaa muutoin kuin valokuvausyritysten kannalta. Hienosti kuitenkin pienetkin jaksoivat ja saimme viettää perheen laatuaikaa aurikoisessa säässä luonnosta nauttien.

Reittihän näytti hyvin pitkälle yllä olevan kaltaiselta. Levähdyspaikkoja reitiltä löytyy useita, lähinnä tosin uudelta puolelta. Edellä oleva kuva on vanhaa puolta.

Hillaa tulossa.

Labyrintti.

Tällainen tipunen tuntui olevan hieman hätääntynyt, kun ilmestyimme maisemaan. Lensi jokusen matkaa perässämme ja päästeli kiivaan kuuloista sirkutusta. Ehkä pesä lähellä? Tämä episodi sattuikin alueella, jolla oli kyltein ilmoitettu lintujen pesimärauhasta alkukesästä heinäkuun puoliväliin. Ei toki kiusattu lintusta, tämän suhruisen kuvan juuri ja juuri sain perusobjektiivini zoomilla. Olen muuten huomannut, että olen alkanut kaivata kunnon zoom-objektiivia. Kuinka kiva olisikaan saada luontokappaleista parempia ja lähempiä kuvia.

Pikkuruinen sammakkokaksikko loikki eteemme yllättäen. Toinen paineli piiloon yhtä nopeasti kuin tuli esiinkin, toisesta ehti ottaa jopa kuvia. Söpö oli kuin mikä! Kuvasta ei käsitäkään, kuinka pieni oli, muistikuvien ja arvion mukaan ehkä pari senttiä pitkä kaveri.

Sinisiipiä. Tarkempi laji osoittautui hankalammaksi selvittää, jos joku tietää, saa kertoa! Vai onkohan kuvassa useampaakin eri sinisiipiperhoslajia?

Pieniä sinisiipiperhosia on Kurjenrahkan alueella todella runsaasti, se on tullut huomattua aiemmillakin käyntikerroilla. Harmittaa, kun ei ehtinyt lasten tahdissa kulkiessa paneutua kuvaamiseen, laatu kärsi kovasti.

Kierrokseen kului aikaa tosiaan yllättävät kolme tuntia. Kierroksen lopussa aurinko alkoi jo olla vahvasti laskusuunnassa.