Reilu hengähdystauko

Blogissa on ollut suorastaan aavemaisen hiljaista. Aika ja energia eivät ole riittäneet sen enempää harrastuksille kuin bloggaamisellekaan. Ehkä elämä jossakin vaiheessa tasoittuu pysyvämminkin, mutta josko tässä yrittäisi edes välillä saada jotakin tällä saralla aikaiseksi.

Nappasin pitkästä aikaa kameran kouraan tässä alkuviikosta ja lähdin ulos kuvaamaan kauniiseen auringonpaisteeseen. Takapihaa pidemmälle en kylläkään siihen hätään olosuhteiden pakosta päässyt.

Tällä hetkellä ei ulkona enää näin talviselta näytäkään, vaikka lämpötila nollan alapuolella onkin.

Patikoinnilla

Ei nyt ihan sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta patikoinnilta eilinen kolmen tunnin kävely Kurjenrahkan kansallispuistossa tuntui. Kiersimme koko perhe Savojärven kierroksen, jolla on pituutta n. 6,5 km. Pienten lasten kanssa matkanteko ei luonnollisestikaan ollut kovin rivakkaa muutoin kuin valokuvausyritysten kannalta. Hienosti kuitenkin pienetkin jaksoivat ja saimme viettää perheen laatuaikaa aurikoisessa säässä luonnosta nauttien.

Reittihän näytti hyvin pitkälle yllä olevan kaltaiselta. Levähdyspaikkoja reitiltä löytyy useita, lähinnä tosin uudelta puolelta. Edellä oleva kuva on vanhaa puolta.

Hillaa tulossa.

Labyrintti.

Tällainen tipunen tuntui olevan hieman hätääntynyt, kun ilmestyimme maisemaan. Lensi jokusen matkaa perässämme ja päästeli kiivaan kuuloista sirkutusta. Ehkä pesä lähellä? Tämä episodi sattuikin alueella, jolla oli kyltein ilmoitettu lintujen pesimärauhasta alkukesästä heinäkuun puoliväliin. Ei toki kiusattu lintusta, tämän suhruisen kuvan juuri ja juuri sain perusobjektiivini zoomilla. Olen muuten huomannut, että olen alkanut kaivata kunnon zoom-objektiivia. Kuinka kiva olisikaan saada luontokappaleista parempia ja lähempiä kuvia.

Pikkuruinen sammakkokaksikko loikki eteemme yllättäen. Toinen paineli piiloon yhtä nopeasti kuin tuli esiinkin, toisesta ehti ottaa jopa kuvia. Söpö oli kuin mikä! Kuvasta ei käsitäkään, kuinka pieni oli, muistikuvien ja arvion mukaan ehkä pari senttiä pitkä kaveri.

Sinisiipiä. Tarkempi laji osoittautui hankalammaksi selvittää, jos joku tietää, saa kertoa! Vai onkohan kuvassa useampaakin eri sinisiipiperhoslajia?

Pieniä sinisiipiperhosia on Kurjenrahkan alueella todella runsaasti, se on tullut huomattua aiemmillakin käyntikerroilla. Harmittaa, kun ei ehtinyt lasten tahdissa kulkiessa paneutua kuvaamiseen, laatu kärsi kovasti.

Kierrokseen kului aikaa tosiaan yllättävät kolme tuntia. Kierroksen lopussa aurinko alkoi jo olla vahvasti laskusuunnassa.

Aurinkoinen Aulanko

Vietin tässä hiljan kesäpäivää en Kangasalla vaan Hämeenlinnan Aulangolla.

Paljon oli kauniita alkukesän maisemia joita ihailla, mutta kuvia räpsin enemmän yksityiskohdista.

Sorsat olivat päiväunilla rannalla. Siihen asti kun jotkut lapset (eivät omani) juoksivat hätyyttelemään reppanoita...

Kyllä on jo niin täysi kesä kun luontoa katselee, että ihan ihmettelee missä välissä kaikki taas puhkesikaan kukkaan ja lehteen. Tosin itse olen asian tilaan tyytyväinen, loskainen ja märkä kevät ei kuulu omiin suosikkivuodenaikoihini.

Makrohaaste #106: Kukka

Tältä keväältä viimeisen makrohaasteen aihe on itselleni oikein passelisti kukka. Kukkia tulee muutenkin kuvattua paljon ja nimenomaan lähi- sekä makrokuvina. Harmillisen huonosti olen ehtinyt osallistua kuvahaasteisiin viime kuukausina, mutta korjataan vähän asiaa ja laitetaan nyt tähän haasteeseen useampikin kukkakuva :)

Lisää luontoaihetta lähipäivinä, jos vaan ehdin. Muutoinkin kiireiseen arkeen tuli menneellä viikolla yksi liikkuva osa lisää, mutta toivottavasti ehdin silti uhrata aikaani harratuksillekin.

Makrohaaste #102: Sokeri

Lähi- ja makrokuvaus ovat erittäin lähellä sydäntäni. Siitä huolimatta meni pitkään, ennen kuin sain hankittua välineet, joilla vähänkään kunnollisempi makrokuvaaminen onnistuu. Kun sitten pikkutarkempi kuvailu oli käytännössä mahdollista (tapahtui viime syksynä), niin ensimmäinen koskaan ottamani varsinainen makrokuva käsitteli koko elämäni suurinta viha-rakkaus- kohdettani (paino viha- sanassa): sokeria. Eikä mitä tahansa sokeria, vaan teollista, puhdistettua sokeria, myrkkyä sen makeimmassa ja katalimmassa muodossa.

Koska makrohaasteen aihe niin kovin sopivasti osui yksiin tämän henkilökohtaisella tasolla läheisen ja tärkeän elämäni ensimmäisen makrokuvan kanssa, teen itselleni ainutlaatuisen poikkeuksen ja osallistun haasteeseen arkistokuvalla viime syksyltä. Toiste en usko tähän sortuvani ;) Aihe olisi toki innostanut kuvaamaan myös uusia, mielikuvituksellisempia sokerikuvia, mutta päädyin nyt kuitenkin tähän ratkaisuun. Kuvaa ei myöskään ole julkaistu aiemmin sen enempää tässä blogissani kuin muuallakaan.
Kuvan laadussa olisi paljonkin parantamisen varaa, mutta annan sen itselleni anteeksi (toivottavasti muutkin antavat), koska kuva tosiaankin on ensimmäinen "virallinen" askeleeni makrokuvaamisen kiehtovaan maailmaan.

Hiljentymistä luonnossa

Kevät alkaa olla jo hyvinkin pitkällä. Uupumuksen kourissa vuodenajan kuvallinen dokumentointi on jäänyt harmittavan vähälle. Ja jos sen onkin saanut itsestään jonkun kerran irti, että on tarttunut kameraan ja kuvannut, niin ainakaan kuvat eivät ole päätyneet käsittelyyn. Paljon on ollut myös ihan arkista häslinkiä ja tohinaa, joka verottaa ennen kaikkea sitä rajallista aikaa.
Mutta nyt on alkanut tuntua varovasti siltä, että motivaatio voisi olla palailemassa. Ei vain kuvaamiseen, vaan muuhunkin harrastustoimintaan (joka on siis ollut yhtä lailla syväjäädytettynä kuin kuvaaminenkin...).

Tänään lähdimme koko perheen voimin kuuntelemaan sekä katselemaan hiljaista luontoa eväiden kera. Ihanaa auringonpaistetta ja lintujen laulua. Paikan päällä huomattiin, että hieman turhan kolea tosin oli eväsretkeilyyn (varsinkin tällaiselle vilukissalle, joka sormet sinisinä nautti syömisiään).
Kamera oli toki mukana ja muutaman kuvan sain aikaiseksi. Lapsiperheen retki + valokuvausreissu ei ole paras mahdollinen yhtälö, se näkyy aina kuvissakin.

Laitetaan nyt tämä viimeinenkin, vaikka onkin kovin samanlainen kuin yksi edellä olevista.

Kuvauspaikkana Suomen kansallispuistoihin lukeutuva Kurjenrahka. Huolimatta siitä, että asun perheineni paikkakunnalla, jolla olen asunut lähes koko elämäni ja jolta on lyhyt matka Kurjenrahkalle, en ollut koskaan ennen käynyt paikassa. Sinne täytyy kyllä ehdottomasti poiketa joku kerta ajan kanssa katselemaan ja kuvailemaan.

p.s.
Ei kyllä nähty yhtäkään Lauri Tähkää reissullamme, vaikka linkin takaa löytyvien sivujen galleriakuvien perusteella niitä esiintyy Kurjenrahkan alueella runsaasti.

Maaliskuinen Tampere

Vierailin tässä hiljattain Tampereella. Ei ollut sinänsä reissukohteena itselleni harvinainen, sillä suunnalla tulee epäsäännöllisen säännöllisesti kyläiltyä, mutta oli tämä reissu kyllä omassa lajissaan poikkeuksellinen. Valokuvaamaankin pääsin. Tässä muutama tunnelmakuva maaliskuisesta Tampereesta.

Ovat melko harvinaisia kuvia minulta, en yleensä kuvaa kaupunkien keskusta-alueilla. Ei sillä, etteikö kiinnostaisi, olen vaan tavattoman ujo kuvaaja, enkä oikein osaa toimia kun tunnen olevani tarkkailun alla. Pitäisi kai vain opetella. Kotikaupungin keskustaakin on jo pitkään ollut tarkoitus mennä kuvaamaan.

Näitä Tampere-kuvia olisi ollut enemmänkin, mutten tällä erää jaksa/ ehdi istua koneella pidempään. Ja yksi kuva jostain syystä kääntyi siirtovaiheessa kyljelleen. Mikähän lie ongelma, ehkä selvitän toiste :)

Ihan pihalla

Ihan olin pihalla eilen, täsmällisemmin ilmaistuna takapihalla. Siellä alkavat kuvauskohteet käydä kyllä tosi vähiin, ei saa mistään muusta kuvaa kuin jäästä ja muutamista hassuista oksista. Hieman turhauttaa, kun ei ole ollut nyt mahdollisuuksia päästä minnekään kotipihaa kauemmas kuvaamaan valoisalla aikaa. Mutta eiköhän sekin aika taas koita, viimeistään kun päivät tästä pitenevät.

Mutta että sitä jäätä ja oksaa taas tarjolla, valitan.

Oksistossa alkaa kyllä jo selvästi jotakin pientä tapahtumaa olla havaittavissa. Näin makrokuvassa tapahtuma tosin näyttää suuremmalta kuin mitä todellisuudessa on.

Laitetaan samalla vaivalla kuvia myös tästä eräältä toiselta päivältä. Kuvauksen kohteet noudattelevat tasan tarkkaan samaa linjaa edellisten kanssa.

Katsotaan, jos ensi kerralla olisi vaikka jotakin muuta näyttää!