Maa ei ole nielaissut

Täällä sitä ollaan, maa ei ole nielaissut allekirjoittanutta. Käsittämätön väsymys sen sijaan on ottanut ylivallan, enkä sen vuoksi tahdo saada tehtyä muuta kuin välttämättömät toimet. Valokuvaaminenkin (ja valitettavasti myös toisten blogien seuraaminen) on nyt jäänyt väsymyksen jalkoihin. Tälläkin hetkellä ulkona olisi mieletön kuvaussää, mutta kun ei jaksa, niin ei jaksa.

Blogi siis ei tokikaan ole tullut tiensä päähän, aion kyllä tästä vielä piristyä ja jatkaa siitä mihin jäin :) Siihen saakka hyvää joulunalusaikaa kaikille!

Kuva vuoden viimeiseltä(?) kuura-aamulta. Taitaa myös olla viimeisimpiä ottamiani kuvia.

Numerokuvat #008: 17

Numerokuvissa tällä kertaa arvottuna lukuna 17. Minulla olisi ollut mielestäni kiva kuvausidea, joka ei nyt kuitenkaan sitten toteutunut :-/ Piti keksiä jotakin muuta ja tässä se muu sitten olisi.

Kuva otettu eilen aamulla, joka oli tänä syksynä toinen omin silmin näkemäni (ja kameran avuin tallentamani) selkeä kuura-aamu. Ensimmäisen aamun kuura-kuvia täällä ja tästä toisestakin tulossa lisää kuvia, kunhan tässä kaiken kiireen keskellä ehtii.

Ja ruusun terälehtiä on 17, tästä onnistuu laskeminen paremmin, jos joku haluaa tarkistaa ;)

Eilisen kauniin, kuulaan kuura-aamun jälkeen tuli talvi. Tarkalleen ottaen noin vuorokausi sitten 1,5 tunnin sisällä. Tänään aamulla ulkona näyttikin tältä:

Kuvasta ei täysin välity lumen määrä, arviolta sitä on noin kymmenisen senttiä. Kaunista on ja minä sekä lapset olemme innoissamme lumesta, mutta hiukan ikävämpää oli miehen kannalta, jonka piti mennä aamulla autolla töihin. Tietenkään ei oltu vaihdettu vielä renkaita ja koska miehen työhön sisältyy paljon ajamista, lähti hän vaihtamaan niitä sitten puoli viiden aikaan aamulla... No, onpahan nyt vaihdettu sitten.

p.s.
Huomasitte ehkä blogini yläosassa Unescon ja Alwaysin yhteistyömainoksen? Klikkailkaa ilmeessä mainosta, pääsee tekemään todella helposti päivän hyvän työn :) Eikä kyse ole tällä kertaa rahan lahjoittamisesta, ainoastaan klikkauksen.

Talvi tulla hiipii

Kyllä se vaan täytyy uskoa, talvi alkaa olla lähempänä kuin ajattelisikaan. Tämän sai huomata tänään aamulla.

Näin Etelä-Suomessa yön jäljiltä. Harmi, ettei ollut mahdollista lähteä pikapikaa kuvaamaan sen kauemmaksi kuin omalle takapihalle. Ilma oli niin ihana ja kaunis, että olisi saanut varmasti upeita kuvia. Nyt aurinko jo on pilvessä ja herkkä kuura sulanut aikaa sitten pois.

p.s.
Kuvista voi ehkä huomatakin, että sain menneellä viikolla uusia leluja ;) Joskos nyt makroilukin sujuisi menestyksekkäämmin kuin aiemmin. Jahka nyt ensin oppii, kuinka niillä uusilla leluilla oikein leikitään. 

Mustavalkomaanantai #134: Skywatch-monday 2

Mustavalkomaanantaissa on mennyt viikko suunnattu kamera kohti taivasta.

Kyllä osaa aurinko olla syksylläkin kuulkaa kirkas! Hieno kuvausilma oli tällä reissulla, hiukan vaan turhan tuulinen.

Numerokuvat #006: 14

Jaahas, tällä kertaa Numerohaasteeksi heitettiin nro 14. Kyllä tätä vähän piti pohtia, mutta yllättävän kivuttomasti lopulta löytyi. Ihan kasvojen eteen heitettiin 14 kappaletta...

...lautarivejä. Löytyi etsimättä, sattumalta meditointireissullani (lue: kuvausreissullani). Mitenhän tulinkin laskeneeksi, mutta hyvä kun näin kävi :)

Ja nyt sitten, jos joku on näillä nurkilla liikkunut (ja hiukan osaisin odotella, että joku on ;) ), varmasti sillan tunnistaa. Heti vaan kättä ylös!

MakroTex #74: Muovi

Makrohaasteen aiheena tällä kierroksella muovi. Ja oma haastevastaukseni:

Muovi paikassa, jonne se ei ollenkaan kuulu *sormenheristys*. Valitettavasti metsässä olisi ollut ihan runsaudenpulaa siitä, mitä muovista kuvaisi. Näinhän asian ei pitäisi olla. Roskamäärä selittynee jollakin tavoin lähellä sijaitsevalla koululla. Ei ole mennyt oppi lapsukaisilla ihan perille saakka.

Numerokuvat #005: 30

Blogi on viettänyt pientä hiljaiseloa tässä kaiken muun kiireen jaloissa. En kuitenkaan ole kadonnut minnekään, tarkoitus aktivoitua jahka vaan suinkin ehtii.

Olen nyt tovin seurannut Numerohaastetta, mutta osallistunut en ole. Ja ihan siitä syystä, etten ole ehtinyt tai keksinyt niin yhtikäs mitään haastevastaukseksi kelpaavaa kuvattavaa. Mutta nyt, nyt on minun aikani ottaa osaa! Vaikken mihinkään muuhun numeroon vastausta keksisi, niin tämän kertaiseen haastenumeroon aihe oli valmiina jo kun Numerohaasteeseen ensimmäisen kerran tutustuin (siksi olenkin näin suht salamana osallistumassa ;) ). Ja numerohan tälle viikolle on 30. Vastaukseni alla.

Kuten kuvasta näkyy, olisi tämä kuva ja aihe sopinut kyllä jo viime kierroksellekin, jolloin numerona oli sattumoisin 9. Kuva on omasta vihkisormuksestani, joka on koristanut vasenta nimetöntäni huomenna 30.9. tasan kuusi vuotta ♥

Mustavalkomaanantai #130: Tekstihaaste

Mustavalkomaanantain haasteaiheena on tällä kierroksella tämä kaunis teksti

"Koskaan ei ole liian aikaista

tarttua hetkeen

ja ihmisen käteen

avata ikkuna

nuuhkia sumua

kuunnella tuulta

antaa auringonläikän hiipiä lattialle."

- Satu Hassi -

Ja minulla olisi ollut niin kivoja ideoita haastekuvaksi, mutta en vaan yksinkertaisesti ole päässyt kuvaamaan kunnolla vähään aikaan. Ikäviä aikatauluongelmia. Mutta koska halusin kuitenkin osallistua, tongin elokuisia kuviani ja vastaan haasteeseen tällä otoksella:

Koskapa yksi suuri syy kuvan ottoon olivat sen hetkiset taivaalle maalatut upeat värisävyt ja niiden heijastuminen peilityynestä järvestä, laitan kuvasta myös väriversion.

Etelä-Pohjanmaan kauneutta kesälomareissulta :)

Värikollaasi #091

Ja värikollaasia jälleen. Tämän viikon väreistä sytyin ihan uudella tavalla. Ei välttämättä näy itse kollaasista, mutta osuivat kyllä niin yksiin oman värisilmäni ja -makuni kanssa, että huh! :) Ilo oli yksistään katsella haastevärejä.

Ja kollaasivastaukseni otsikolla "Aarteita vanhempieni pihamaalta":

Muistakaa klikata isommaksi, ei näe muuten!

Kyllä, taas tätä samaa kukka-sieni-linjaa, koittakaa kestää ;)

MakroTex #70: Omavalintainen kohde

MakroTex juhlistaa tällä kierroksella 1-vuotissyntymäpäiväänsä. Lämpimät onnittelut!
Haasteen aiheeksi oli tällä juhlavalla kerralla annettu kolmen kuvan sarja samasta, omavalintaisesta kohteesta.
Itse heittäydyin vallan nostalgiseksi ja haastevastaukseni näyttääkin täten seuraavalta:

Kuva(t)han näkyy/näkyvät onnettoman pienenä, joten klikkailkaa suuremmaksi.

Kyseinen kohde on aikoinaan käymäni ala-asteen portaikko, josta tuli kuljettua joka ikinen koulupäivä. En pitänyt koulusta: en paikasta, en opettajista, en ilmapiiristä, enkä varsinkaan toisista oppilaista. Olin tavattoman helpottunut, kun pääsin ala-asteelta yläasteelle, sillä omalla kohdallani tämä tarkoitti sitä, että pääsin päivittäin 15 kilometrin päähän ala-asteestani. Yhden kerran olen käynyt ala-asteelta lähtemiseni jälkeen moikkaamassa opettajia, silloinkin kaverin ehdotuksesta.
Huolimatta kaikesta siitä antipatiasta, jota ala-astettani kohtaan tunnen, oli olo nyt autiolla koulunpihalla kulkiessa haikea. Ihmismieli on omituinen. Tai ehkä olen tulossa vanhaksi ja kaikki muistot nuoruudesta (ts. lapsuudesta), kun elämä oli tyhjä taulu ja maailma mahdollisuuksia täynnä, alkavat tuntua kultareunaisilta. En tiedä. Joka tapauksessa tähän portaikkoon liittyy paljon tunnetta, joskin pääasiassa negatiivista.

Tässä vielä extrana portaikko kokonaisuudessaan. Jos joku tunnistaa koulun, huutakoot HEP! :)

p.s.
Tätä postausta väsätessäni tajusin, että siitä, kun aloitin ala-asteen, on 21 vuotta! Miten voi olla, en tunne olevani juuri tuota vuosimäärää vanhempi kaiken kaikkiaankaan...

Mustavalkomaanantai #129: Avoin

Mustavalkomaanantain aiheena avoin.

Vaihteen vuoksi seepiakuva ja kuvauskohteena avoin tie. Ja näkyy vanha latokin olevan melko avoin... Syystä tai toisesta olen "aina" tuntenut valokuvauksellisessa mielessä kummaa vetoa maalaismaisemaan ja vanhoihin, ränsistyneisiin latoihin. Vaikken ole edes maalta kotoisin, ainakaan noin sanan varsinaisessa merkityksessä.

Värikollaasit #090

Kiitos kovasti kaikille edellisiin postauksiini kommentteja jättäneille! Jokaisen luen ja jokainen lämmittää mieltä, vaikken niihin olekaan suoraan vastaillut :)

Jälleen mukana Värikollaasit- haasteessa. Pohdintojen jälkeen päädyin kuvaamaan kollaasin toisesta harrastuksestani.

Tehtävänantohan oli tällä kertaa

Lipsahti tuon värimaailman kanssa aika pitkälti noihin ääriväreihin ja välivärit jäivät vähemmälle.
Jos joku muuten jää miettimään, mitä tuossa kollaasin tekstikuvassa lukee, niin päästän pohdiskelijan tuskistaan ;)

MakroTex #69: Raha

MakroTexin aiheena raha.

Tällaista valuuttaa löytyi meidän taloudestamme hiljattain. Sujahti äkkiä klähmäisten käsien kautta parempiin suihin.

Mustavalkomaanantai #128: Heijastus

Mustavalkomaanantaissa jälleen mukana. Aiheena heijastus ja tällä kertaa iski kuvien kanssa oikein runsaudenpula! Olimme juuri perheen kanssa pienellä reissulla järvimaisemissa, joten tallentuneissa kuvissa heijatuksia todellakin riitti. Päädyin kuitenkin tähän lopulta hieman erilaiseen heijastukseen.

Mustavalkoisesta versiosta ei ehkä heti tulisi mieleen, että väritodellisuudessa kyseessä oli näinkin kauniin kirjava mandariinisorsa:

Ihan vapaa luontokappale ei ollut kyseessä, vaan kuva on napsaistu Ähtärin eläinpuistossa. Kuvan laatu on, noh, mitä on. Suosittelen jokaiselle, joka kokee valokuvaamisen turhan haasteettomaksi, ottamaan kuvausretkelle mukaan vähintäänkin pari paria vikkeliä (tuntuvasti alle kouluikäisiä) jalkapareja, niin johan haasteellisuustaso nousee niin että heikompaa hirvittää! :)
Samalta reissulta on myöhemmin tulossa lisää eläin- ja heijastusteemaista kuvitusta.

Takapihan yllätys

Tällainen ylläri löytyi takapihalta tässä menneen kesän aikana. Ei ollut havaintoa, että siellä tällainen kasvaisi.

Positiivinen yllätys oli kyllä. Mukava katseltava. Mistähän lie kärhö sinne levinnyt.

MakroTex #68: Keltainen

Kun nyt vauhtiin päästiin, niin osallistutaan myös toiseen haasteeseen näin ensikertalaisena :) Taustalla seuraillut tätäkin eli MakroTex kyseessä ja tällä kertaa aiheella "keltainen".

Tuli mietittyä tovi jos toinenkin mitä keltaista voisin kuvata. Tällainen jälkikasvujen taiteellinen vastaus löytyi nenän edestä

Ja vielä lisäkuvaa taiteiluvälineistä

Värikollaasi #088

Pienen hetken seurattuani taustalla, uskaltauduin ensimmäistä kertaa itsekin ottamaan osaa mielenkiintoiseen värikollaasihaasteeseen. Tällä kertaa haastettiin seuraavilla väreillä

Ja vastaan haasteeseen tällä pääasiassa hieman murretumpien värisävyjen loppukesäisellä/ alkusyksyisellä luontokollaasilla